Lue tästä, mihin laitat kätesi esiintyessäsi!

Kuuntele blogi tästä!

“Eli menkää yksi näyttelijä kerrallaan lavalle ja tehkää mitä vaan, mutta ÄLKÄÄ näytelkö. Aikaa kymmenen minuuttia.” ohjeisti näyttelijäntyön opettajamme seuraavaa harjoitusta.

“Apua, mitä ihmettä mä keksin?” oli ensimmäinen ajatukseni. Ja toinen. Ja kolmas. Koko kymmenen minuuttia yritin keksiä tekemistä: miten liikun ja mitä sanon niin, että olisin mahdollisimman kiinnostava ja hyvä muiden opiskelijoiden silmissä. 

Lopputulos oli, noh. Minä näyttelin. Jotain, mitä kuvittelin toisten haluavan nähdä.

Puhujia valmentaessani törmään usein kysymykseen: “Mitä teen käsilläni?“ Tai vaihtoehtoisesti näin etäaikana: “Ei kai mun kädet nyt näy?”

Kun puhuja miettii tällaista, on fokus väärässä paikassa. Aivan kuten minun fokukseni oli teatteriharjoituksessa väärässä paikassa. Molemmat esimerkkihenkilömme – minä ja kuvitteellinen puhuja – keskittyivät siihen, miltä ulkoisesti näyttävät.

Kiinnostavin ja myös ainutlaatuisin esiintyminen syntyy kuitenkin sisältäpäin: mitä sanottavaa meillä on, mitä ajatuksia ja tunteita haluamme jakaa ja välittää muille. Nämä ajatukset muuttuvat keholliseksi ilmaisuksi automaattisesti – jos vain annamme sen tapahtua. Mutta miten?

Kehomme on viisas, se kertoo meille mihin mennä ja milloin. Eikä siinä vielä kaikki: nämä sisäiset impulssit näkyvät meistä myös ulospäin. Jos siis sinulle tulee livenä esiintyessä olo, että haluat kävellä, mutta estät itseäsi – yleisö huomaa sen. Tai jos tykkäät puhua käsilläsi, mutta puristat käsiäsi yhteen tai pakotat ne väkisin syliisi videokuvan ulkopuolelle, yleisö huomaa myös sen. Molemmissa tapauksissa ilmaisustasi tulee ristiriitaista ja jähmeää.

Vasta vuosia myöhemmin oivalsin tuon näyttelijänopettajani harjoituksen nerokkuuden: juju olikin kehon kuuntelemisessa. Piti vain tunnistaa liikeimpulssi ja seurata sitä. Tämän jälkeen kaikki tapahtuu itsestään.

Kehollasi on asiaa, kuuntele siis sitä. Seuraa sisäisiä impulsseja esiintymistilanteessa ja kehonkielesi alkaa tukea ajatusmaailmaasi. Näin syntynyt ilmaisu on luonnollista – ja kiinnostavaa. Muuta ei tarvita!

Ja niin, sinua taitaa edelleen poltella kysymys: Mitä siis teen käsilläni?

Vastaukseni on lyhyt ja ytimekäs: Mitä normaalisti teet niillä?

 

Kokeile tätä!

Pyydä kollegasi, puolisosi tai ystäväsi lounaalle tai kahville – etänä tai livenä. Kerro hänelle jostakin itseäsi kiinnostavasta aiheesta: hauskasta harrastuksesta, mielenkiintoisesta artikkelista tai tutkimuksesta, jonka luit tai vaikkapa yllättävästä sattumasta työpalaverissa. Anna kehosi liikkua vapaasti – juuri niin kuin hyvältä tuntuu – ja tee huomioita käsiesi käytöstä. Puhutko niillä, kuvitatko asioita ja tapahtumia, välitätkö energiaa käsiesi kautta vai tuntuuko sinusta kenties hyvältä lepuuttaa niitä sylissäsi? Älä muuta mitään, ainoastaan havainnoi.

Toista harjoitus muutaman kerran seuraavien päivien aikana ja saat hyvän käsityksen siitä, miten normaalisti käytät käsiäsi. Seuraavan kerran kun sitten esitelmöit jostain aiheesta, keskity tuomaan tämä ilmaisun rentous ja luonnolliset kädet esitykseesi.